Ennakointi kannattaa

Ajan myötä infrarakenne vanhenee, kuluu ja vaurioituu ja sen palvelutaso alenee. Jos rakennetta ei pidetä kunnossa, sen käyttöikä lyhenee. Oikea-aikainen kunnossapito pidentää infrarakenteen ikää kustannustehokkaasti.

Infrarakenteiden kunnossapitoa ja investointeja suunniteltaessa on aina otettava huomioon niin rakenteen palvelukyky kuin omistajien ja käyttäjien kustannukset. Kun investoidaan vähän, omistajan kulut ovat pienet, mutta käyttäjän suuret.

Jos rakenteen vaurioita ei korjata ajoissa, ne pahenevat ja vaurioittavat myös lähirakenteita. Lopulta peruskunnossapito ei enää riitä. Tarvitaan sekä rakenteen täydellistä uusimista että lähirakenteiden korjaamista.

Infrarakenteen tekninen käyttöikä päättyy, kun se ei enää palvele käyttäjiään tarkoitetulla tavalla. Näin on käynyt esimerkiksi painorajoitetulle sillalle.

Tämän sivuston esimerkeistä näet, mitä maksaa infran jatkuva, ennakoiva ylläpito verrattuna laajentuneen vaurion korjaamiseen.

Ratkaisu on optimointi

Kun infraa ei ylläpidetä, sen rappeutuminen nopeutuu ja kunnossapidon tarve kasvaa. Kun taas kunnossapito on suunnitelmallista ja ennakoivaa, äkillistä korjaustarvetta ilmenee vähemmän ja infra pysyy halutussa kunnossa taloudellisemmin. Näiden ääripäiden välistä voidaan hakea rakenteen käyttäjiä parhaiten palveleva kunnossapidon taso.

Suomen infrarakenteissa oleva omaisuus on kartoitettava ja arvioitava sen palvelukyky ja kunto. Tämän tiedon pohjalta on tehtävä pitkän tähtäimen investointisuunnitelma. Omaisuuden palvelukyvystä on pidettävä huolta oikea-aikaisella kunnossapidolla.

Suomessa kunnossapidon määrä on vähentynyt kaikilla infrasektoreilla 2000-luvun alusta alkaen 10–20 %.

Haasteena korjausvelka

Korjausvelka kuvaa, kuinka paljon rakenteisiin on jäänyt investoimatta menneinä vuosina, jotta ne olisivat edelleen käytön kannalta hyvässä kunnossa. Luku on laskennallinen.

Esimerkiksi koko liikenneverkon (maantiet, kadut, radat) laskennallinen korjausvelka on 2,5 mrd euroa. Liikenneverkon uusinvestointien taso on 1,3 ja korjausinvestointien taso 0,5 mrd euroa. Koko liikenneverkon arvo kansallisomaisuutena on 30 mrd euroa.